Korjausta kaipaava torppa.

Kävin viime viikolla nopeasti kääntymässä mökillä, ja vihdoin sain otettua kuvia torpan todellisesta tilasta. Viime kesänä vietimme muutamia öitä mökissä, eikä ongelmia ilmennyt mutta olisihan se kiva saada koko tila käyttöön. Voit lukea aikasempia tekstejä täältä (KLIK!) ja (KLIK!)

Varoitus: Kuvat eivät ole millään tavalla stailattuja ja kuvissa saattaa esiintyä epämääräistä ja ylimääräistä tavaraa.

Harmaalla merkitty alue purettu.

Tällä hetkellä torpan etuosan lattia on purettu ja maata kaivettu pois. Eteisen kohdalta lattia on levytetty jotta siitä pääsee kulkemaan. Syy tälle tilanteelle on rakennuksen korjaus 90- luvun alussa, jolloin alunperin kylmä etuosa eristettiin väärillä menetelmillä. Uusi lattiarakenne oli betonivalu - kipsilevy (!) - mineraalivilla (!) - lattia. Ilman asiaan perehtymistäkin voi ymmärtää että ajan mittaan kosteus nousee rakenteisiin ja lopputulos ei ole hyvä. Tässä tapauksessa pääsi lattiasieni kehittymään.

Lattia on ollut nyt 6-7 vuotta auki joten sieni on kuivunut ja sen puolesta vaaraton, mutta jatkossa täytyy pitää huoli että kosteutta ei pääse uudestaan rakenteisiin. Lahot rakenteet täytyy vaihtaa uusiin, eli tiedossa on etuosan kengitys ja lattiavasojen vaihto. Tietysti myös uudet väliseinät, lattiat ja seinäpinnat laitetaan, kun sinne asti päästään. Ulkoverhousta vaihdetaan ja maalataan, sadevesikourut pitäisi hankkia ja asentaa, maata muokata viettämään pois päin rakennuksesta. Hommaa riittää!

!! Minulle saa tarjota korvaushirttä ja vanhan näköisiä sadevesikouruja ja syöksyputkia, mikäli nurkissa pyörii ylimääräisiä. Alueena mielellään Uusimaa / eteläinen Kanta- Häme. !!


Kaiken muun kivan lisäksi koin jännittäviä hetkiä, kun tämä kaveri viihdytti minua läsnäolollaan:

En vielä tiedä kuka tämä on, mutta toivon todella kovasti ettei olisi Herra/Rouva Jumi. Ensi kerralla mökillä käydessä täytyy katsoa jauhot ja muut läpi, löytyykö niistä elämää ja mikäli näitä kavereita näkyy niin ottaa yksi talteen ja käydä tunnistuttamassa se. Tunnistamiseen asti saa kaikki korjaussuunnitelmat olla jäissä.

Kaikki vinkit, asiantuntijalausunnot ja kokemukset ovat tervetulleita, tai jos sinulla on blogissasi kertomuksia omasta remonttikohteesta niin vinkkaa :)

Kasvihuone.

Kesä kolkuttelee jo ovella, joten pakostikin ajatukset harhailevat mökkeilyssä, auringonpaisteessa, sekä tuoreissa kesän kasviksissa ja marjoissa. Nyt kerron projektistani, jonka aion toteuttaa ensi kesän aikana, toivottavasti. Varmuutta lopputuloksesta ei nimittäin ole.

Tämä projekti on oikeastaan muutaman sattumuksen summa: Yhtenä päivänä lehtimyyjä soitteli ja kauppasi sisustuslehteä. Tarjous oli ihan hyvä, joten tartuin siihen. Kylkiäisiksi sai valita muutaman numeron haluamaansa toista lehteä, mutta mikään niistä oikein kolahtanut. Päätin valita jonkun puutarhajulkaisun, vaikka viherpeukalo en olekaan. Seuraavana päivänä äitini kertoi, että hänen ystävänsä naapurilla olisi kasvihuone jouten; Sen saisi ilmaiseksi kun vain purkaa ja hakee itse. Pakkohan tarjoukseen oli tarttua!

Nyt on kasvihuone olemassa, mutta se ei vielä riitä. Hankittavaa ja työtä on vielä todella paljon ennen kuin pääsee korjaamaan satoa. Euroja minulla ei paljon löydy, ja ne vähätkin pitäisi sijoittaa laskuihin ja kaikkeen muuhun tylsään. Päätin siis, että tähän kasvihuoneeseen en käytä pennin pyörylääkään.

Miten ajattelin toteuttaa kasvihuoneen valmiiksi asti, ja mahdollisesti saada sinne jotain elämäänkin? En tiedä.
Jotain hyödynnettävää (roskiin matkalla olevia) tarvikkeita meiltä löytyy kotoa ja jotain valmiiksi mökiltä. Roskalavoja täytyy katsoa uudesta kulmasta ja harjoittaa vaihtokauppaa. Täytyy kerjätä ihmisiltä tarpeettomia ruukkuja ja taimia. Kierrättää. Keksiä ratkaisuja. Kehittää vanhoille tavaroille uusia käyttötarkoituksia.

Sen verran olen saanut projektia alkuun, että "ostin" Lidlistä kasvien siemeniä ja osa niistä on ehtinytkin jo kasvuun. Ostamisella tarkoitan sitä, että palautin hirveän määrän pulloja ja panteilla sain ostettua tuotteet. Harmi kun en ottanut kuvaa pullokuitista, nyt ei ole todistusaineistoa :)
Facen kautta olen saanut kuusi paprikan taimea, toistaiseksi kaikki vielä hengissä.

Ideoita ja vinkkejä otetaan vastaan, ihan kasvihuoneen perustuksista ja sokkelista kasvien kasvatukseen saakka. Voit myös vinkata jos olet omassa blogissasi esitellyt oman kasvihuoneesi, kävisin mielelläni kurkkaamassa!

Suomi100- tuoli.

Aluksi huomio, tämä ei ole virallinen Suomi100- artikkeli.

Kiertelen paljon kirpputoreja, joskus ihan ajankuluksikin kun lapset ovat harrastuksissa tai on muuten tarve hukata aikaa. Välillä tarttuu mukaan jotain sellaisista "saa ottaa" pisteistä, jotka menisivät muuten roskikseen. Ensin tarttui mukaan kalustemaali. Ajattelin että kyllähän sen johonkin saa sudittua. Seuraavalla reissulla löytyi tuoli. Eikä mikä tahansa tuoli, vaan Jacob & Josef Kohnin valmistama wieniläistuoli, joka oli aivan karmeassa kunnossa. Totesin vain kirpputorinpitäjälle että otan sen tuolin matkaan ja katson jos saan siitä jotain aikaiseksi...

Tämä ei todellakaan mennyt niin kuin oppikirjoissa opetetaan, vaan enemmänkin niin kuin sattuu menemään. Poistin vanhan istuinosan päällysteen, putsasin tuolin hyvin, kiristelin kiinnityksiä ja sitten vain läiskin maalia menemään. Vähän improvisoiden jäätin selkänojasta osan maalaamatta tai maalasin siis puolihuolimattomasti. Siitä se idea sitten lähti, sinivalkoisuudesta johtuen nimesin tuolin siis Suomi100- tuoliksi.

Tuoli kuvastaa suomalaista periksiantamattomuutta ja hulluutta; Roskiskamastakin on tarve kehittää jotain toimivaa. Suomalaista käsityötä tuolissa on vain uusi maalipinta (ja sen hieno design), mutta käsittääkseni suomalaisuus ei ole ollut kriteerinä lanseerata näitä juhlavuoden tuotteita. Eli nyt on täälläkin startattu juhlavuosi.

Tuoli itsessään on muuten varmaan sata(100)vuotias. Pohjassa olevasta paperisesta tarrasta ei saanut selvää muutakuin että todella vanhalla fontilla kirjoitettu. Tuolin istuin osan kuviointi on vähän köpö verrattuna vastaaviin uudempiin, sekä liitokset ym. ovat todella vanhaa tekniikkaa. Ikä on vain arvaus, eli jos joltakulta löytyy enemmän tietoa niin saa kertoa :)

Kaappi.

Bongasin Facebookin Roskalava- ryhmästä kaapin joka oli juuri oikean kokoinen meidän lasten makuuhuoneeseen. Kaappi ei ole mikään vanha, en sen paremmin tiedä mutta uskalsin kuitenkin lähteä vähän entraamaan sitä.

Kyselin Instagramissa hyviä ideoita kaapin väriksi ja sainkin pari vastausta ettei kannattaisi maalata. Totta on, että olisi kaappi ollut ok ihan noinkin, se ei vaan sopinut muihin huoneen kalusteisiin. Lasten sängyt ja lattia ovat pähkinän (?) väriset, hyllystä löytyy mäntyä ja on vielä maalattua puuta sekä vielä yhtä eriväristä puuta, joten aika soppa siitä olisi tullut. Lisäksi yksi seinä odottaa  (on odottanut jo aika kauan) tapettia joka on todella tumma. Eli helpommalla pääsin kun maalasin sen kaapin eikä tarvinnut koko huonetta laittaa uusiksi, lattioita myöden.

Värin valinta oli vaikeaa, ihan oikeasti olisin tahtonut maalata kaapin tummanharmaaksi tai armeijanvihreäksi, tulin kuitenkin siihen tulokseen että on parempi jos väri olisi vaalea. Valkoinen ei ollut vaihtoehto sillä halusin kaapin erottuvan taustaseinästä. Nappasin siis värin kirjoituspöydän lukulampusta ja yritin löytää värikartasta vastaavan ja lähimmäksi osui Tikkurilan Bebe. Lopputuloksesta tuli himpun verran vaaleampi kuin olin ajatellut, mutta se on oma syy sillä en vaivautunut kauppaan vertailemaan sävyjä (virhe!) vaan valitsin värin puhelimen näytöltä ja lähetin miehen maalikauppaan.

Huoneen vastakkaisella seinälle eli ikkunaseinälle sijoitin hempeän pastellinvärisen vaunun, joka on myös Roskalava- ryhmästä löydetty ja haettu. Satuin vielä saamaan kaveriltani useamman suurehkon viherkasvin jotka olivat poistolistalla kissojen takia, yksi löysi paikan kärryn päältä ja toinen kaapin päältä. Naurettavan pienellä budjetilla sai kivoja muutoksia lastenhuoneeseen ja kunhan saan tapetin seinälle niin huone alkaa olla kuosissa. Tähän sopii mainiosti sanonta:

"Yhden roska on toisen aarre!"

Edit. Tajusin että myös tuo kaapin vieressä lojuva naulakko on peräisin roskalavalta. Se odottaa että "joku" kiinnittäisi sen seinälle. Ensi kerralla kun lapset ovat taas sotkeneet huoneensa, voin siis hyvällä omalla tunnolla sanoa että huone on kuin kaatopaikka. 

Pikkula.

Nyt vihdoin kelpaa esitellä meidän kaikista pienin huone, pikkula. Eli siis vessa.
Eilinen päivä menikin ihan vessan lattialla makoillessa. Olen ennenkin joutunut turvautumaan vessan lattiaan, mutta tällä kertaa olosuhteet olivat kaikin puolin mukavammat ja olokin oli parempi kuin aikaisemmilla kerroilla.

Tämä pikkula on oikeastaan ollut vain lasten ja vieraiden käytössä, minulla on oma kylpyhuone yläkerrassa ja miehellä alakerrassa. Mitenkään kutsuva tila tämä ei ole ollut missään vaiheessa, vaikka olen yrittänyt maalata seiniä ja vaihtaa kalusteita jo aikaisemmin. Seinät olivat samaa sävyä kuin lattia alunperin, sekä allaskaappi oli myös vaaleanpunertava. Sen toki ymmärrän, että tällaista värivalintaa kukaan tekisi, vaan jo talon rakennus vaiheessa on käynyt virhe ja papereista löytyy lappunen jossa on reklamoitu rakennuttajalle väärän värisistä seinäpinnoista.

Syy miksi eilen vietin niin paljon aikaa lattianrajassa on se, että päällystin todella ruman värisen ja pinttyneen lian peittämän lattian eli DC fixsasin. En ole koskaan aiemmin käyttänyt kyseistä tuotetta enkä ole ollut kauhean kiinnostunutkaan siitä, mutta nyt päätin testata koska en keksinyt parempaakaan vaihtoehtoa. Jostain luin käyttökokemuksia että on kesytänyt lattiapinnoissakin ihan hyvin... Ja jos ei kestäkään niin saan helposti muovin irti lattiasta ja jatkan elämääni lompakko yhdeksän euroa kevyempänä.

Itse työn osuus oli aika hankalaa. Tila oli ahdas ja välillä änkesi jopa yleisöä samaan tilaan. Lattialla oli kaiken maailman putkia ja muuta joiden ympärille muovi piti askarrella. Muovi tarttui kiinni joka paikkaan ja itseensä. Muovi ryppyili. Loppujen lopuksi lattia on melkoinen palapeli ja jonkun silmään ala-arvoisesti asennettu, mutta nyt se kelpaa ainakin minulle. Ja parempi on kelvata muullekin perheelle.

Musta lattia toi sellaista fiilistä jota olin alitajuisesti hakenutkin. Aikoinaan ihastuin Tallinnassa ravintola F-Hoonen naistenhuoneeseen, kaikessa karmeudessaan. Onneksi löysin vielä arkistojen uumenista kuvan siitä; HIENO, eikö vain?!

EDIT. 

No niin. 

Onnistuin poistamaan sen kuvan ikuisiksi ajoiksi.

Täytyy siis lähteä paikan päälle Tallinnaan, 

jos haluaa nähdä tämän "kuuluisan" WC:n.

Raikastus.

Vihdoin!

Vihdoin sain sopivan hetken ja itsestäni sen verran irti, että maalasin yläkerran olohuoneen beigen väriset seinät, yllätys yllätys, valkoiseksi. Olohuone on ollut ihan kiva aikaisemminkin, mutta olen jossain elämän vaiheessa saanut tiedostamattani jonkinlaisia traumoja juuri tuosta beigestä väristä, enkä vieläkään koe sitä omaksi värikseni. Se on niin tylsä, niin tunkkainen ja imee kaiken valon itseensä.
Ja mainitsinko jo, TYLSÄ.

Toistaiseksi vielä muut ruskeat seinät saivat jäädä, eli erkkerin  myyränruskeat seinät sekä musta-ruskea tapetti telkkarin taakse. Tapetin tilalle harkitsen jotain uutta, vielä ei ole sopivaa ideaa tullut vastaan.  Kunhan saan uuden sohvan, joka odottaa verhoilua, paikalleen niin sitten alkaa vasta paremmin hahmottua koko tila. Nykyinen sohva on kulkenut jo vuosia mukanamme. Ah niin kulahtanut, mutta mukava istua ja koko perhe mahtuu yhtä aikaa rötköttämään siinä.

Valkoinen maali raikasti koko yläkertaa todella paljon. Jouduin tietysti ottamaan verhotangot irti että sain maalattua ikkunaseinän, ja itseasiassa myös verhottomuus tuo tilaan raikkautta. Luulen että verhotangot jäävät nyt kokonaan pois.

Kultaisen sohvapöydän löysin joskus vuosia sitten ikean alennusmyynnistä, mieheni oli silloin ihan kauhuissaan miten ruma pöytä voi edes olla. Ostin kun halvalla sain. Nykypäivänä joku voisi pitää sitä jopa trendikkäänä! Toinen  pöytä oli jätetty tänne taloon kun muutimme, ja aikansa se pyöri milloin parvekkeella ja milloin autotallissa, kunnes päätin maalata sen mustaksi alkuperäisen kirsikan sijaan. Ihan kiva siitäkin tuli.

En ole toistaiseksi perehtynyt valokuvaukseen kovinkaan intohimoisesti vaan kuvaan ihan vain puhelimella, mikä on toisaalta tosi näppärää kun saa valokuvat tallennettua suoraan niin että voi käyttää läppärillä ilman sen enempiä siirtämisiä. Teen mielummin postaukset siis läppärillä. Tällä kertaa vain sattui käymään niin että puhelimeni meni rikki enkä osannut varmuuskopioida uudesta vehkeestä niitä kuvia, joten tätäkin koitin saada julkaistua pari viikkoa, joten nyt parin viikon kokemuksella, olen edelleen ihan fiiliksissä muutoksesta.

Jos olisin kiinnostunut hankkimaan paremman kameran, mitä suosittelisit?

Kuvia mökiltä.

Olemme kesän aikana laitellut ja fiksaillut mökkiä siihen kuntoon, että siellä voi yöpyä. Mökkimme on on ihana, mutta tuottaa valtavasti harmaita hiuksia ja tuskasteluja (tässä kohtaa suosittelen katsomaan kuvia täältä (KLIK) .

Tämä tötterö on remontoitu 90-luvun alussa, tietysti sen ajan muodin mukaisesti. Remppamiehiäkin oli paikalla, ketäs siellä nyt olikaan, ainakin Masa ja Reiska ja Pertsa ja ... Eli ammattimiehet paikalla ja vatupassina toimi ilmeisesti Lappari- pullo. Joka nurkasta, varsinkin laatoituksesta (katonrajasta puhumattakaan, ei onneksi näy kuvissa) voi huomata että sitä vatupassia tuli ehkä nautittua remontin ohessa vähän enemmän kuin olisi ollut tarpeen.

Lopputuloksena voidaan nyt kahdenkymmenenviiden vuoden jälkeen todeta, että kipsilevy ei sovi lattiarakenteisiin, ei seiniin, ei kattoon, eikä varsinkaan vanhaan hirsitaloon. 

Menemme viikonlopuksi taas mökille niin yritän muistaa ottaa kuvia näistä remppaa vaativista kohdista. Teen sitten pitkän postauksen kunnostustarpeista ja niiden aikatauluista.

Eli nämä on niitä ennen- kuvia. Kaivoin nämä omista arkistoistani, eikä niiden ollut tarkoitus tulla mihinkään esille, eli ei kannata kovin kriittisesti arvioida kuvien laatua.

Tässä on vähän uudempaa kuvaa, tosin tässäkin kovin keskeneräistä. Koska viemäröintiä ei ole, kasaan keittiö-kompleksin ihan eri seinälle, ja vanha saa lähteä pois.

Olen tuonut mahdollisimman paljon alkuperäisiä kalusteita takaisin sisälle, onneksi navetassa on säilynyt monenlaista tavaraa, kuten keittiönpöytä ja tuolit; niille riitti vain hyvä pesu, . 

Facebookin ryhmästä sain ilmaiseksi hankittua keittiökalusteen, jonka maalasin uudestaan.

Muutakin navetasta on tullut kannettua ulos, kuten kirjoituspöytä omasta lapsuudestani, joka toimittaa väliaikaista keittiöntason virkaa kunnes löydän jotain kivempaa.

Ja loppuun muutama tiukasti rajattu kuva sisältä:

Yritimme asentaa tätä vanhaa kaappia seinälle. Yritykseksi jäi. 

Eihän tuohon kipsi(kakka)levyyn jäänyt kuin kaksi isoa reikää muistoksi (kuva otettu ennen reikiä). FCK.