Takkahuoneen uusi pöytä.

Minua on jo pitkään ahdistanut takkahuoneemme ruokaryhmä, joka on / oli mahdottoman mukava istua, mutta esteettisesti ei kiva. Ja kaikenlisäksi kaupasta ostettu. Hyvin se palveli vajaa kymmenen vuotta, mutta viimein se sai väistyä "uuden" tieltä.

Törmäsin myynnissä olevaan vanhaan klaffipöytään facessa, ja sainkin sen edullisesti (20) itselleni. Heti huomasin että pöytä on vanha ja aitoa käsityötä sepän takomine nauloineen ja saranoineen, mutta todellinen ikä yllätti: Kaiken pähkäilyn jälkeen tulin siihen tulokseen että pöytä on varmasti 1800- luvulta, ehkä 1880 voisi olla suht lähellä oikeaa valmistusvuotta. 

Pöytä oli paljon korkeampi kuin nykyiset pöydät, eikä suoralta kädeltä sopinutkaan käyttöön. Jonkin aikaa mietin, saako näin vanhaa tavaraa lähteä korjailemaan ja ropailemaan, tulin kuitenkin tulokseen että se on minun pöytä ja saan tehdä sille mitä haluan. Jalkoja oli jo jossain vaihessa korjailtu sekä toisen klaffin ulkoreuna oli huonokuntoinen. Lyhensin jalkoja ja molempia klaffeja n. 10 cm käsipelillä, joten lopputulos ei ole liian viimeistelty (lue: suora). Putsasin pöydän hyvin, en kuitenkaan lähtenyt poistamaan maaleja enkä paikkaamaan kolhuja, lopuksi maalasin autotallista löytyneellä maalilla. 

Alunperin olin suunnitellut pöydän kaveriksi pinnatuoleja, mutta pöydän jalkojen sijainnin takia hainkin mökiltä (navetan vintiltä) ukkini tekemät penkit, jotka kuuluvat oikeasti keittiössä olevaan pöytään. Keittiönpöydän tarinan voit lukea TÄÄLTÄ. Pöydän ympärille mahtuu muuten vaivattomasti kymmenen aikuista ja lapsia enemmänkin, ainakin 12. On siis aika möhkäle.

Takkahuoneen fiilis on tällä hetkellä sellainen metsästysmajamainen. Jotain pitäisi keksiä että saisi erilaisen tunnelman, täytyy varmaan alkaa miettimään uutta väriä seinille. Mitään hirveän modernia en halua, mutta pikkaisen ruostetta ja jotain vähän creepyä huone kaipaa. Onko ehdotuksia?

Raikastus.

Vihdoin!

Vihdoin sain sopivan hetken ja itsestäni sen verran irti, että maalasin yläkerran olohuoneen beigen väriset seinät, yllätys yllätys, valkoiseksi. Olohuone on ollut ihan kiva aikaisemminkin, mutta olen jossain elämän vaiheessa saanut tiedostamattani jonkinlaisia traumoja juuri tuosta beigestä väristä, enkä vieläkään koe sitä omaksi värikseni. Se on niin tylsä, niin tunkkainen ja imee kaiken valon itseensä.
Ja mainitsinko jo, TYLSÄ.

Toistaiseksi vielä muut ruskeat seinät saivat jäädä, eli erkkerin  myyränruskeat seinät sekä musta-ruskea tapetti telkkarin taakse. Tapetin tilalle harkitsen jotain uutta, vielä ei ole sopivaa ideaa tullut vastaan.  Kunhan saan uuden sohvan, joka odottaa verhoilua, paikalleen niin sitten alkaa vasta paremmin hahmottua koko tila. Nykyinen sohva on kulkenut jo vuosia mukanamme. Ah niin kulahtanut, mutta mukava istua ja koko perhe mahtuu yhtä aikaa rötköttämään siinä.

Valkoinen maali raikasti koko yläkertaa todella paljon. Jouduin tietysti ottamaan verhotangot irti että sain maalattua ikkunaseinän, ja itseasiassa myös verhottomuus tuo tilaan raikkautta. Luulen että verhotangot jäävät nyt kokonaan pois.

Kultaisen sohvapöydän löysin joskus vuosia sitten ikean alennusmyynnistä, mieheni oli silloin ihan kauhuissaan miten ruma pöytä voi edes olla. Ostin kun halvalla sain. Nykypäivänä joku voisi pitää sitä jopa trendikkäänä! Toinen  pöytä oli jätetty tänne taloon kun muutimme, ja aikansa se pyöri milloin parvekkeella ja milloin autotallissa, kunnes päätin maalata sen mustaksi alkuperäisen kirsikan sijaan. Ihan kiva siitäkin tuli.

En ole toistaiseksi perehtynyt valokuvaukseen kovinkaan intohimoisesti vaan kuvaan ihan vain puhelimella, mikä on toisaalta tosi näppärää kun saa valokuvat tallennettua suoraan niin että voi käyttää läppärillä ilman sen enempiä siirtämisiä. Teen mielummin postaukset siis läppärillä. Tällä kertaa vain sattui käymään niin että puhelimeni meni rikki enkä osannut varmuuskopioida uudesta vehkeestä niitä kuvia, joten tätäkin koitin saada julkaistua pari viikkoa, joten nyt parin viikon kokemuksella, olen edelleen ihan fiiliksissä muutoksesta.

Jos olisin kiinnostunut hankkimaan paremman kameran, mitä suosittelisit?

Kuvia mökiltä.

Olemme kesän aikana laitellut ja fiksaillut mökkiä siihen kuntoon, että siellä voi yöpyä. Mökkimme on on ihana, mutta tuottaa valtavasti harmaita hiuksia ja tuskasteluja (tässä kohtaa suosittelen katsomaan kuvia täältä (KLIK) .

Tämä tötterö on remontoitu 90-luvun alussa, tietysti sen ajan muodin mukaisesti. Remppamiehiäkin oli paikalla, ketäs siellä nyt olikaan, ainakin Masa ja Reiska ja Pertsa ja ... Eli ammattimiehet paikalla ja vatupassina toimi ilmeisesti Lappari- pullo. Joka nurkasta, varsinkin laatoituksesta (katonrajasta puhumattakaan, ei onneksi näy kuvissa) voi huomata että sitä vatupassia tuli ehkä nautittua remontin ohessa vähän enemmän kuin olisi ollut tarpeen.

Lopputuloksena voidaan nyt kahdenkymmenenviiden vuoden jälkeen todeta, että kipsilevy ei sovi lattiarakenteisiin, ei seiniin, ei kattoon, eikä varsinkaan vanhaan hirsitaloon. 

Menemme viikonlopuksi taas mökille niin yritän muistaa ottaa kuvia näistä remppaa vaativista kohdista. Teen sitten pitkän postauksen kunnostustarpeista ja niiden aikatauluista.

Eli nämä on niitä ennen- kuvia. Kaivoin nämä omista arkistoistani, eikä niiden ollut tarkoitus tulla mihinkään esille, eli ei kannata kovin kriittisesti arvioida kuvien laatua.

Tässä on vähän uudempaa kuvaa, tosin tässäkin kovin keskeneräistä. Koska viemäröintiä ei ole, kasaan keittiö-kompleksin ihan eri seinälle, ja vanha saa lähteä pois.

Olen tuonut mahdollisimman paljon alkuperäisiä kalusteita takaisin sisälle, onneksi navetassa on säilynyt monenlaista tavaraa, kuten keittiönpöytä ja tuolit; niille riitti vain hyvä pesu, . 

Facebookin ryhmästä sain ilmaiseksi hankittua keittiökalusteen, jonka maalasin uudestaan.

Muutakin navetasta on tullut kannettua ulos, kuten kirjoituspöytä omasta lapsuudestani, joka toimittaa väliaikaista keittiöntason virkaa kunnes löydän jotain kivempaa.

Ja loppuun muutama tiukasti rajattu kuva sisältä:

Yritimme asentaa tätä vanhaa kaappia seinälle. Yritykseksi jäi. 

Eihän tuohon kipsi(kakka)levyyn jäänyt kuin kaksi isoa reikää muistoksi (kuva otettu ennen reikiä). FCK.

Takkahuone.

Meillä on takkahuone. Se on toiminut lähinnä läpikulkuna takapihalle, imurin säilytyspaikkana, sekä silloin harvoin kun on ollut juhlia tai muuten vaan enemmän porukkaa, olemme istuneet sen kuusipaikkaisen pöydän ääressä. Näihin hetkiin se iso pöytä on korvaamaton (vaikkakin ehkä vähän jo aikansa elänyt...) 

Isännän kehotuksesta ryhdyin vaihtamaan järjestystä sekä kalusteita sellaiseksi, että takkahuoneessa viihtyisi joskus muulloinkin kuin tilanne sitä pakosti vaatii. 

No, tästä selvittiin pienellä vaivalla; Vanha kirjakaappi sekä viiskytluvun (?) pöytä vaihtoivat paikkaa. Pöydän vieressä oli ennen Domus- tuolit, muttei ne ihan sopinut nyt tähän tarkoitukseen, joten hain autotallista siellä vuodenpäivät seisseet nojatuolit nyt vihdoin käyttön. Nyt vain odotellaan talvea ja pakkasia, takkatulen ääressä nautittavia rommitoteja ja glögiä...

 

Ukin pöytä.

Hauskaa kun päivä pitenee ja mielikin virittäytyy jo kevääseen. Ihan eritavalla löytyy  energiaa kun vielä kuukausi sitten. 

Nyt on monta projektia yhtäaikaa päällä, katsotaan tuleeko yhdestäkään valmista!

Jossain blogissa kysyttiin kirjoittajalta mikä on hänen tärkein ts. lempiesineensä / tavaransa / huonekalunsa?

Vastaus oli mielestäni ehdottomasti kummastuttava. 

Lempiesinettä ei ollut, hän ei luonut tunnesidettä materiaan. 

Aloin miettimään oliko itselläni jokin esine tai huonekalu josta en ikimaailmassa luopuisi tai mikä on tärkein. Vaikka olen luonut tunnesiteen moneen (liian moneen) tavaraan, ei silti tarvinnut kauaa miettiä. Ehdottomasti keittiönpöytä.

Keittiönpöytä on ukkini tehnyt ilmeisesti koulussa puutöissä. Pohjassa lukee että pöytä on tehty 1954, eli ukki oli noin neljätoista nikkaroidessaan  pöydän. 

Paljon on vettä virrannut ja pöydästä se näkyy, mutta mielestäni kuuluukin näkyä. Kulmista paistaa vanhat maalikerrokset ja paikoittain maali on huonostikin lohkeillut, mutta silti olen välillä entrannut vain pöydän pintaa kalustemaalilla. 

Hauskinta pöydässä on sen alapinta. Ennenvanhaan kun ei ollut telkkareita ja mobiililaitteista puhumattakaan, lapset ovat kai tykänneet leikkiä pöydän alla ja kirjoitella ja piirrellä sen alapintaan. "xxx was here" tyyppisiä kirjoituksia on allekirjoittanut niin ukkini veljineen kuin myös seuraavaa sukupolvea oleva isäni. 

 

Mikä on sinulle tärkein esine tai  asia?