Suomi100- tuoli.

Aluksi huomio, tämä ei ole virallinen Suomi100- artikkeli.

Kiertelen paljon kirpputoreja, joskus ihan ajankuluksikin kun lapset ovat harrastuksissa tai on muuten tarve hukata aikaa. Välillä tarttuu mukaan jotain sellaisista "saa ottaa" pisteistä, jotka menisivät muuten roskikseen. Ensin tarttui mukaan kalustemaali. Ajattelin että kyllähän sen johonkin saa sudittua. Seuraavalla reissulla löytyi tuoli. Eikä mikä tahansa tuoli, vaan Jacob & Josef Kohnin valmistama wieniläistuoli, joka oli aivan karmeassa kunnossa. Totesin vain kirpputorinpitäjälle että otan sen tuolin matkaan ja katson jos saan siitä jotain aikaiseksi...

Tämä ei todellakaan mennyt niin kuin oppikirjoissa opetetaan, vaan enemmänkin niin kuin sattuu menemään. Poistin vanhan istuinosan päällysteen, putsasin tuolin hyvin, kiristelin kiinnityksiä ja sitten vain läiskin maalia menemään. Vähän improvisoiden jäätin selkänojasta osan maalaamatta tai maalasin siis puolihuolimattomasti. Siitä se idea sitten lähti, sinivalkoisuudesta johtuen nimesin tuolin siis Suomi100- tuoliksi.

Tuoli kuvastaa suomalaista periksiantamattomuutta ja hulluutta; Roskiskamastakin on tarve kehittää jotain toimivaa. Suomalaista käsityötä tuolissa on vain uusi maalipinta (ja sen hieno design), mutta käsittääkseni suomalaisuus ei ole ollut kriteerinä lanseerata näitä juhlavuoden tuotteita. Eli nyt on täälläkin startattu juhlavuosi.

Tuoli itsessään on muuten varmaan sata(100)vuotias. Pohjassa olevasta paperisesta tarrasta ei saanut selvää muutakuin että todella vanhalla fontilla kirjoitettu. Tuolin istuin osan kuviointi on vähän köpö verrattuna vastaaviin uudempiin, sekä liitokset ym. ovat todella vanhaa tekniikkaa. Ikä on vain arvaus, eli jos joltakulta löytyy enemmän tietoa niin saa kertoa :)

Kaappi.

Bongasin Facebookin Roskalava- ryhmästä kaapin joka oli juuri oikean kokoinen meidän lasten makuuhuoneeseen. Kaappi ei ole mikään vanha, en sen paremmin tiedä mutta uskalsin kuitenkin lähteä vähän entraamaan sitä.

Kyselin Instagramissa hyviä ideoita kaapin väriksi ja sainkin pari vastausta ettei kannattaisi maalata. Totta on, että olisi kaappi ollut ok ihan noinkin, se ei vaan sopinut muihin huoneen kalusteisiin. Lasten sängyt ja lattia ovat pähkinän (?) väriset, hyllystä löytyy mäntyä ja on vielä maalattua puuta sekä vielä yhtä eriväristä puuta, joten aika soppa siitä olisi tullut. Lisäksi yksi seinä odottaa  (on odottanut jo aika kauan) tapettia joka on todella tumma. Eli helpommalla pääsin kun maalasin sen kaapin eikä tarvinnut koko huonetta laittaa uusiksi, lattioita myöden.

Värin valinta oli vaikeaa, ihan oikeasti olisin tahtonut maalata kaapin tummanharmaaksi tai armeijanvihreäksi, tulin kuitenkin siihen tulokseen että on parempi jos väri olisi vaalea. Valkoinen ei ollut vaihtoehto sillä halusin kaapin erottuvan taustaseinästä. Nappasin siis värin kirjoituspöydän lukulampusta ja yritin löytää värikartasta vastaavan ja lähimmäksi osui Tikkurilan Bebe. Lopputuloksesta tuli himpun verran vaaleampi kuin olin ajatellut, mutta se on oma syy sillä en vaivautunut kauppaan vertailemaan sävyjä (virhe!) vaan valitsin värin puhelimen näytöltä ja lähetin miehen maalikauppaan.

Huoneen vastakkaisella seinälle eli ikkunaseinälle sijoitin hempeän pastellinvärisen vaunun, joka on myös Roskalava- ryhmästä löydetty ja haettu. Satuin vielä saamaan kaveriltani useamman suurehkon viherkasvin jotka olivat poistolistalla kissojen takia, yksi löysi paikan kärryn päältä ja toinen kaapin päältä. Naurettavan pienellä budjetilla sai kivoja muutoksia lastenhuoneeseen ja kunhan saan tapetin seinälle niin huone alkaa olla kuosissa. Tähän sopii mainiosti sanonta:

"Yhden roska on toisen aarre!"

Edit. Tajusin että myös tuo kaapin vieressä lojuva naulakko on peräisin roskalavalta. Se odottaa että "joku" kiinnittäisi sen seinälle. Ensi kerralla kun lapset ovat taas sotkeneet huoneensa, voin siis hyvällä omalla tunnolla sanoa että huone on kuin kaatopaikka.