keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Kaappi.

Bongasin Facebookin Roskalava- ryhmästä kaapin joka oli juuri oikean kokoinen meidän lasten makuuhuoneeseen. Kaappi ei ole mikään vanha, en sen paremmin tiedä mutta uskalsin kuitenkin lähteä vähän entraamaan sitä.




Kyselin Instagramissa hyviä ideoita kaapin väriksi ja sainkin pari vastausta ettei kannattaisi maalata. Totta on, että olisi kaappi ollut ok ihan noinkin, se ei vaan sopinut muihin huoneen kalusteisiin. Lasten sängyt ja lattia ovat pähkinän (?) väriset, hyllystä löytyy mäntyä ja on vielä maalattua puuta sekä vielä yhtä eriväristä puuta, joten aika soppa siitä olisi tullut. Lisäksi yksi seinä odottaa  (on odottanut jo aika kauan) tapettia joka on todella tumma. Eli helpommalla pääsin kun maalasin sen kaapin eikä tarvinnut koko huonetta laittaa uusiksi, lattioita myöden.

Värin valinta oli vaikeaa, ihan oikeasti olisin tahtonut maalata kaapin tummanharmaaksi tai armeijanvihreäksi, tulin kuitenkin siihen tulokseen että on parempi jos väri olisi vaalea. Valkoinen ei ollut vaihtoehto sillä halusin kaapin erottuvan taustaseinästä. Nappasin siis värin kirjoituspöydän lukulampusta ja yritin löytää värikartasta vastaavan ja lähimmäksi osui Tikkurilan Bebe. Lopputuloksesta tuli himpun verran vaaleampi kuin olin ajatellut, mutta se on oma syy sillä en vaivautunut kauppaan vertailemaan sävyjä (virhe!) vaan valitsin värin puhelimen näytöltä ja lähetin miehen maalikauppaan.















Huoneen vastakkaisella seinälle eli ikkunaseinälle sijoitin hempeän pastellinvärisen vaunun, joka on myös Roskalava- ryhmästä löydetty ja haettu. Satuin vielä saamaan kaveriltani useamman suurehkon viherkasvin jotka olivat poistolistalla kissojen takia, yksi löysi paikan kärryn päältä ja toinen kaapin päältä. Naurettavan pienellä budjetilla sai kivoja muutoksia lastenhuoneeseen ja kunhan saan tapetin seinälle niin huone alkaa olla kuosissa. Tähän sopii mainiosti sanonta:

"Yhden roska on toisen aarre!"

Edit. Tajusin että myös tuo kaapin vieressä lojuva naulakko on peräisin roskalavalta. Se odottaa että "joku" kiinnittäisi sen seinälle. Ensi kerralla kun lapset ovat taas sotkeneet huoneensa, voin siis hyvällä omalla tunnolla sanoa että huone on kuin kaatopaikka. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Herättikö ajatuksia? Kuuntelen ne mielelläni :)