2017.

Vuoden viimeinen tunti on käynnissä. Nyt on hyvä hetki syventyä menneeseen vuoteen ja miettiä millainen se oikeasti oli.

Mennyt vuosi on ollut muutoksia täynnä. Kiireinen elämä on laittanut asiat juoksemaan paikoillaan. Asiat, joita haluaisi oikeasti tehdä, hautautuvat arkisten asioiden alle. Tekemättömät asiat rassaavat ja oma saamattomuus piinaa.
Tuleva vuosi tuo paljon uusia tuulia tullessaan, joten voisin tehdä jonkin uudenvuodenlupauksen.

"Lupaan, että ensi vuonna aion tehdä asiat paremmin." 

✴✴✴✴ Loistavaa uutta vuotta !! ✴✴✴✴

Joulu DIY part 2.

Täällä on edelleen joulupaja käynnissä. Kiva tehdä pieniä "lahjoja", vai miksi niitä nyt kutsutaankaan kun viedään sukulaisille ja tutuille jotain joulumuistamisia? Joulutervehdys? Tarkoitan siis niitä hyasintteja ja konvehtirasioita joita viedään sukulaisille ja tuttaville, sitten niitä kierrätetään aina seuraavalle oventakana kävijälle.  No, ehkä vähän huono vitsi, mutta tarkoituksena on tehdä jotain persoonallisempaa ja henkilökohtaisempaa viemistä, ainakin itselle tulee hyvä mieli siitä.

Tiesittekö muuten että vaahtokarkit on ihan törkeän helppo tehdä itse?
Näin on. Aika makea joululahja :)

Itsenäisyyspäivänä halusin laittaa saamani sinisen hyasintin (!) vanhaan lasikannuun jonka löysin viimeksi kirpparilta. Kiersin juuttilankaa puolihuolimattomasti kannun alaosaan, jotteivät multa ja juuret näkyisi niin rumasti. Tosi nopea "tuunaus" ja helposti purettavissa, myös ihan hauskan näköinen. 

Iittalan Kastehelmi tuikut saivat alleen Ikean lasinaluset. Ei mikään vuosisadan keksintö, mutta mielestäni toimii! 

Joulu DIY part 1.

Joulu kolkuttelee jo kulman takana. Joululahjat odottavat vielä kaupoissa, mutta muuten jouluvalmistelut ovat jo kovalla hulinalla käynnissä. Aikaisempina vuosina joulu on ollut töissä sesonkiaika, tänä vuonna on ihanaa kun ehtii näpertämään kaikkea ihanaa! 

   

Ensimmäisenä valmistui huopuvat mustikka- vuohenmaitosaippuat, joulukoristeet soodataikinasta sekä super-rapeat kuivatut omenalastut.

Soodataikina on todella helppo tehdä, ja itse tein sen perunajauhoista sillä niitä oli valmiina kaapissa. Koristeista tuli vitivalkoisia ja sooda tekee niistä myös jännästi kimaltavia.

Saippuoiden kohdalla vähän oikaisin käyttämällä valmista saippuamassaa. Massaan vain mustikkaa sekaan, jäähdytys, 100% villalankaa ympärille ja pieni huovutus. Saippua huopuu käytettäessä koko ajan enemmän, ja on mukavan vaahtoava käsien pesuun. (Olen käyttänyt myös tahrojen hankaukseen ja toimii loistavasti!) 

Omenat viipaloin mandoliinilla ohueksi ja dippasin vielä jouluisilla mausteilla maustetussa kevyessä sokeriliemessä. Uunissa kuivatus ja herkut ovat valmiita vaikkapa lahjaksi. Näihin tulee oikeasti himo.

  

Ihanaa joulun odotusta! Täällä jatketaan puuhailua ja odotellaan joulustressiä :)

Lumipesu.

Täällä satoi lunta kolme päivää taukoamatta. Kolme päivää meni siis tasan lumitöissä, mutta kun pääsin irroittautumaan lapionvarresta, oli aika antaa lumipesu kahdelle suurimmalle villamatolle. Matot lensivät hankeen. Lumi oli juuri sopivaa puuterilunta, jossa oli hyvä potkia ja talloa mattoja niin paljon kun reisistä lähti. Toisaalta käy ihan hyvästä urheilusuorituksesta tuollainen paksuissa talvivaatteissa ja kömpelöissä kengissä ähkiminen, kun lunta on enemmän kuin polveen saakka. Aurinkokin päätti käydä näyttäytymässä!

Ihanan helppoa, lapsetkin innostuivat tallomaan mattoja. Lopuksi riitti kun tamppasi lumet pois, puuterilumi ei kastellut eikä taarttunut kiinni. Vähän aikaa vielä tuuletusta ja simsalabim, matot olivat fressejä kun kannoin ne sisälle. Vielä olisi useampi pienempi villamatto samaa käsittelyä vailla.

Inventaario.

Olen lähdössä oikein kirpparikierrokselle tänään, joten tässä nopea inventaario edellisten kuukausien lemppari hankinnoista:

Raikastus.

Vihdoin!

Vihdoin sain sopivan hetken ja itsestäni sen verran irti, että maalasin yläkerran olohuoneen beigen väriset seinät, yllätys yllätys, valkoiseksi. Olohuone on ollut ihan kiva aikaisemminkin, mutta olen jossain elämän vaiheessa saanut tiedostamattani jonkinlaisia traumoja juuri tuosta beigestä väristä, enkä vieläkään koe sitä omaksi värikseni. Se on niin tylsä, niin tunkkainen ja imee kaiken valon itseensä.
Ja mainitsinko jo, TYLSÄ.

Toistaiseksi vielä muut ruskeat seinät saivat jäädä, eli erkkerin  myyränruskeat seinät sekä musta-ruskea tapetti telkkarin taakse. Tapetin tilalle harkitsen jotain uutta, vielä ei ole sopivaa ideaa tullut vastaan.  Kunhan saan uuden sohvan, joka odottaa verhoilua, paikalleen niin sitten alkaa vasta paremmin hahmottua koko tila. Nykyinen sohva on kulkenut jo vuosia mukanamme. Ah niin kulahtanut, mutta mukava istua ja koko perhe mahtuu yhtä aikaa rötköttämään siinä.

Valkoinen maali raikasti koko yläkertaa todella paljon. Jouduin tietysti ottamaan verhotangot irti että sain maalattua ikkunaseinän, ja itseasiassa myös verhottomuus tuo tilaan raikkautta. Luulen että verhotangot jäävät nyt kokonaan pois.

Kultaisen sohvapöydän löysin joskus vuosia sitten ikean alennusmyynnistä, mieheni oli silloin ihan kauhuissaan miten ruma pöytä voi edes olla. Ostin kun halvalla sain. Nykypäivänä joku voisi pitää sitä jopa trendikkäänä! Toinen  pöytä oli jätetty tänne taloon kun muutimme, ja aikansa se pyöri milloin parvekkeella ja milloin autotallissa, kunnes päätin maalata sen mustaksi alkuperäisen kirsikan sijaan. Ihan kiva siitäkin tuli.

En ole toistaiseksi perehtynyt valokuvaukseen kovinkaan intohimoisesti vaan kuvaan ihan vain puhelimella, mikä on toisaalta tosi näppärää kun saa valokuvat tallennettua suoraan niin että voi käyttää läppärillä ilman sen enempiä siirtämisiä. Teen mielummin postaukset siis läppärillä. Tällä kertaa vain sattui käymään niin että puhelimeni meni rikki enkä osannut varmuuskopioida uudesta vehkeestä niitä kuvia, joten tätäkin koitin saada julkaistua pari viikkoa, joten nyt parin viikon kokemuksella, olen edelleen ihan fiiliksissä muutoksesta.

Jos olisin kiinnostunut hankkimaan paremman kameran, mitä suosittelisit?

Vähän realitya.

Huh. Nyt on kai tarpeeksi aikaa kulunut jottei asia ole enää tabu (minulle itselleni). Suuri kolmekymppiskriisipaljastus : 

Minä, 

joka olen pyrkinyt elämään työ edellä, 

muut asiat perässä ja määritellyt itseni työn kautta; 

Minä 

joka etenin urallani nopeasti unelmatyöpaikkaani ja tavotteisiini:

Minä,

joka en ole tottunut olemaan luovuttaja,

jätin työni ja ryhdyin työttömäksi.

Nyt on joutunut aika paljon miettimään ja tutkiskelemaan kuka minä olen, ja mihin olen menossa..?

Olisi kiva päivitellä blogiakin säännöllisemmin, mutta. Muutama totuus ja itkupotkuraivari.

Kaikilla...

...muilla on kauniimmat kodit.

...muilla on aina siistiä.

...muilla on aina pöytä katettuna nätisti.

...muiden lapset ovat oikein kullannuppuja.

...muilla on kuvauksellinen naama. 

...muiden eläimet eivät halua olla jokaisessa kuvassa.

...muilla on 25 tuntia vuorokaudessa.

...muilla on jännittävä elämä. 

Heh, positiivisiin tunnelmiin on aina hyvä lopettaa, mukavaa syksyn jatkoa! 

Ps. Tämä nyt oli tällainen pakollinen turhautumis- avautuminen, tämän jälkeen on ehkä helpompi suoltaa mitä vain tekstiä tähän blogiin, monesti liika itsekriittisyys tukahduttaa ajatuksen ja idean, ja sen "Julkaise" hiiren painalluksen.

Habitaren herkkuja.

Wuhuu, pääsinpähän minäkin käymään Habitaressa. Vähän tuli extempore lähtö kun sainkin liput henkilöltä joka ei itse päässytkään. Kävin siis tänä vuonna Habitaressa ensimmäisen kerran, sillä aikaisemmin olen muistaakseni aina ollut töissä.
Tapahtuma oli ihan jees kaikinpuolin, väkeä riitti vielä sunnuntainakin, varsinkaan valokuvauksesta ei tahtonut tulla mitään kun yritti rajata vieraita ihmisiä pois ruudulta. Osa myyjistä alkoi selkeästi olemaan aika väsyneitä monen päivän messuilun jälkeen.
Itselläkin alkoi jaloissa tuntua korkkareilla kävely jo muutaman tunnin jälkeen ja taisi joku osio jäädä käymättäkin kun tuntui ettei pääse enää omin voimin takaisin autolle. Pitäisi varmaan useammin ulkoiluttaa korkkareita...

Ensin kierreltyäni tillbehöri- puolella olin vähän että joo, ihan kivoja juttuja, kunnes löysimme ihanalle Garage- esittelypisteelle. Siis aivan mahtavaa. Todella onnistunut esillepano, täydellisiä tuotteita ja kasveja sekä se lastulevy. Niin hieno.
En tiedä mikä tuossa levyssä on, mutta se kiehtoo joka kerta kun joku on osannut käyttää sitä oikein. Ajattelin nyt ihan tosissaan koittaa sitä myös kotona, saahan sen pois jos siltä tuntuu.

Toinen lempparini iski silmää Habitatin osastolta. Eri materiaalien ja värien käyttö täydellisessä tasapainossa ilman että näyttää sillisalaatilta. Ja se että on niitä värejä.

Toinen missä värejä oli uskallettu käyttää oli tietysti Tikkurilan osasto. Siellä oli myös saatu kiva fiilis luotua väreillä ja erilaisilla materiaaleilla.

Habitat

Tikkurila

Tikkurila

Ideoita tarttui paljon mukaan, materiaa ei niinkään. Plan B:n vanhoista mainoksista tehdyt kyltin olivat hauskoja, ja näitä olisi helppo tehdä itsekin. Ei välttämättä edistä myyntiä tuo "Onko teillä varaa tuhlata?"-kyltti.

Ja kaikkien aikojen joulukuusen(männyn)jalka- keksintö. Miten hieno ja yksinkertainen idea! Ei meillä muutenkaan muisteta joulukuusta kastella, jos joku sitä kastelua miettii.

Plan B

No sitten se Antiikki- puoli. Huh. Astioita vaikka millä mitalla ja oli uutta ja vanhaa ja sitä ja tätä. Ja hinnat olivat tietenkin messuhinnat. Yritin kovasti bongata niitä Pentikin kynttilänjalkoja jotka ovat Facebookissa ihastuttaneet ja vihastuttaneet ihmisiä, mutta harmikseni en nähnyt ainuttakaan. Ilmeisesti nopeammat olivat jo ehtineet apajille.

Muutamia kuvia sain räpsittyä kivoista esillepanoista. Tällä kertaa mukaan ei tarttunut muuta romua kuin hyväkuntoinen vanha matkalaukku, joka tulee käyttöön. Siis ihan matkustelu- käyttöön.