Näytetään tekstit, joissa on tunniste perintökalut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perintökalut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. helmikuuta 2017

Takkahuoneen uusi pöytä.

Minua on jo pitkään ahdistanut takkahuoneemme ruokaryhmä, joka on / oli mahdottoman mukava istua, mutta esteettisesti ei kiva. Ja kaikenlisäksi kaupasta ostettu. Hyvin se palveli vajaa kymmenen vuotta, mutta viimein se sai väistyä "uuden" tieltä.





Törmäsin myynnissä olevaan vanhaan klaffipöytään facessa, ja sainkin sen edullisesti (20) itselleni. Heti huomasin että pöytä on vanha ja aitoa käsityötä sepän takomine nauloineen ja saranoineen, mutta todellinen ikä yllätti: Kaiken pähkäilyn jälkeen tulin siihen tulokseen että pöytä on varmasti 1800- luvulta, ehkä 1880 voisi olla suht lähellä oikeaa valmistusvuotta. 

Pöytä oli paljon korkeampi kuin nykyiset pöydät, eikä suoralta kädeltä sopinutkaan käyttöön. Jonkin aikaa mietin, saako näin vanhaa tavaraa lähteä korjailemaan ja ropailemaan, tulin kuitenkin tulokseen että se on minun pöytä ja saan tehdä sille mitä haluan. Jalkoja oli jo jossain vaihessa korjailtu sekä toisen klaffin ulkoreuna oli huonokuntoinen. Lyhensin jalkoja ja molempia klaffeja n. 10 cm käsipelillä, joten lopputulos ei ole liian viimeistelty (lue: suora). Putsasin pöydän hyvin, en kuitenkaan lähtenyt poistamaan maaleja enkä paikkaamaan kolhuja, lopuksi maalasin autotallista löytyneellä maalilla. 

Alunperin olin suunnitellut pöydän kaveriksi pinnatuoleja, mutta pöydän jalkojen sijainnin takia hainkin mökiltä (navetan vintiltä) ukkini tekemät penkit, jotka kuuluvat oikeasti keittiössä olevaan pöytään. Keittiönpöydän tarinan voit lukea TÄÄLTÄ. Pöydän ympärille mahtuu muuten vaivattomasti kymmenen aikuista ja lapsia enemmänkin, ainakin 12. On siis aika möhkäle.














Takkahuoneen fiilis on tällä hetkellä sellainen metsästysmajamainen. Jotain pitäisi keksiä että saisi erilaisen tunnelman, täytyy varmaan alkaa miettimään uutta väriä seinille. Mitään hirveän modernia en halua, mutta pikkaisen ruostetta ja jotain vähän creepyä huone kaipaa. Onko ehdotuksia?


torstai 25. helmikuuta 2016

Meidän makuuhuone.

Styleroomin sisustushaasteen innoittamana sain vihdoin minun ja mieheni makuuhuoneen laitettua kuvauskuntoon.

Ostaessamme talon huoneessa oli tehosteseinällä tummanlila kukkatapetti ja muut seinät vaaleanpunaiseksi maalatut, eli ihan hirrrveän romanttiset.


Alkuun oli pakko sopeutua, ja jonkun aikaa niillä mentiinkin. En muista milloin, mutta on siitä jo aikaa kun tapetti sai lähteä ja maalasin kaikki seinät valkoiseksi.
Vihdoin sain huoneeseen haluamaasi ilmettä ja luonnetta, lopputuloksen ollessa tällainen.





No joo, vähän hienosäätöä uupuu vielä, pitäis saada seinään kiinni sinne kuuluvat kyltit ja muu rekvisiitta. Rekvisiittaa ja muuta täytettä huone nimittäin kaipaa ollessaan pinta-alaltaan 20-25m2, en ole mitannut,  ettei näytä liian valjulta ja tyhjältä. Toisaalta on kiva että kerrankin on tilaa ympärillä.

Kierrätyksen tulos on tämäkin sisustus.

Matot, villamatot, ovat isoisoäitini peruja. Alkuperää en tiedä mutta saattavat olla ulkomailtakin peräisin, esiäitini kun on melkoinen maailmanmatkaaja. Matoissa ei ole hapsuja oikeastaan mitään jäljellä, mutta se kertoo vain siitä kuinka ahkerasti ne ovat olleet käytössä.

Yöpöydät ostin joskus huudosta vitosella ja maalasin valkoiseksi.  Vetimet vaihdoin.

Sängyn päädyssä oleva vanha ovi löytyi mummini synnyinkodin navetasta.

Lamput yöpöydillä on kirpparilta, ne pitäisi ehkä ruuvata seinälle.

Lehmäntalja on tori.fistä. Päiväpeittoa käytämme harvakseltaan joten se ajaa asian hyvin. Sitäpaitsi kivaa päiväpeittoa ei ole tullut vastaan.




Vanha lipasto on taasen mieheni isoäidiltä ja on kulkenut aina matkassa. 

Ikkunanpokat face-kirpparilta vitosella. Niihin voi varastoida kaikkea tarpeellista. 

Peili ja kuppi koruille, nekin kirpparilta. Huoh. Alkaa käymään yksitoikkoiseksi.
Parempi lopettaa tähän.



Itse ihan tykkään lopputuloksesta. Mitä mieltä Sinä olet?