Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirpputori. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirpputori. Näytä kaikki tekstit

maanantai 13. helmikuuta 2017

Suomi100- tuoli.

Aluksi huomio, tämä ei ole virallinen Suomi100- artikkeli.

Kiertelen paljon kirpputoreja, joskus ihan ajankuluksikin kun lapset ovat harrastuksissa tai on muuten tarve hukata aikaa. Välillä tarttuu mukaan jotain sellaisista "saa ottaa" pisteistä, jotka menisivät muuten roskikseen. Ensin tarttui mukaan kalustemaali. Ajattelin että kyllähän sen johonkin saa sudittua. Seuraavalla reissulla löytyi tuoli. Eikä mikä tahansa tuoli, vaan Jacob & Josef Kohnin valmistama wieniläistuoli, joka oli aivan karmeassa kunnossa. Totesin vain kirpputorinpitäjälle että otan sen tuolin matkaan ja katson jos saan siitä jotain aikaiseksi...









Tämä ei todellakaan mennyt niin kuin oppikirjoissa opetetaan, vaan enemmänkin niin kuin sattuu menemään. Poistin vanhan istuinosan päällysteen, putsasin tuolin hyvin, kiristelin kiinnityksiä ja sitten vain läiskin maalia menemään. Vähän improvisoiden jäätin selkänojasta osan maalaamatta tai maalasin siis puolihuolimattomasti. Siitä se idea sitten lähti, sinivalkoisuudesta johtuen nimesin tuolin siis Suomi100- tuoliksi.












Tuoli kuvastaa suomalaista periksiantamattomuutta ja hulluutta; Roskiskamastakin on tarve kehittää jotain toimivaa. Suomalaista käsityötä tuolissa on vain uusi maalipinta (ja sen hieno design), mutta käsittääkseni suomalaisuus ei ole ollut kriteerinä lanseerata näitä juhlavuoden tuotteita. Eli nyt on täälläkin startattu juhlavuosi.

Tuoli itsessään on muuten varmaan sata(100)vuotias. Pohjassa olevasta paperisesta tarrasta ei saanut selvää muutakuin että todella vanhalla fontilla kirjoitettu. Tuolin istuin osan kuviointi on vähän köpö verrattuna vastaaviin uudempiin, sekä liitokset ym. ovat todella vanhaa tekniikkaa. Ikä on vain arvaus, eli jos joltakulta löytyy enemmän tietoa niin saa kertoa :)




maanantai 7. marraskuuta 2016

Inventaario.

Olen lähdössä oikein kirpparikierrokselle tänään, joten tässä nopea inventaario edellisten kuukausien lemppari hankinnoista:















lauantai 12. maaliskuuta 2016

Löytojä ja yllätyksiä!




Eilinen päivä valkeni synkkänä ja tuntui muutenkin että kaikki olivat nousseet vasemmalla jalalla sängystään. Onneksi oli vapaapäivä. Päätin, että parempi lähteä vähän tuulettumaan sillä aikaa kun lapset ovat kouluissaan. Arvatkaa kannattiko?

Päätin lähteä eri suuntaan kuin yleensä, tutustumaan pariin kirpputoriin jossa en ole aikaisemmin käynyt ( tai toisessa kerran mutta pikaisesti vain) niiden aukioloaikojen meidän aikatauluihin sopimattomuuden vuoksi.






Ensimmäinen kirpputori oli todella siisti, samassa tilassa toimii myös sisustuskauppa ja kahvila, ja ihmisiä tuntui olevan paljon liikenteessä. Mukaani tarttui eriparisia, sinisävyisiä vanhoja Arabian astioita (ja myös ei Arabiaa), joita olen tiedostamatta alkanut haalimaan. Eräs vanhempi herrasmies tuli pilke silmäkulmassaan kyselemään eikö pitäisi olla kaksi kahvikuppia eikä vain yksi ;)

Toinen kirpputori oli vanhassa hallissa ja ensivaikutemaltaan ei niin siisti kuin ensimmäinen. Mutta tavara oli hyvää. Ja sitä oli paljon. Myös täältä tarttui mukaani Arabiaa ja sitten tosi kivat leivoshaarukat. Nämä astiat ja välineet tulevat ihan käyttöön, sitten kun on mökki joskus valmiina. Pakkasin ne jo pahvilaatikkoon odottamaan.







Huomasin myös rullalla olevan vanhan paperijulisteen tai mainoksen. Paperi oli niin haurasta etten viitsinyt sitä sen enempää availla sitä vaan päätin ottaa sen halvan hinnan takia ja tutkia enemmän kotona. Ja kotona siitä kuoriutui vallan mainio löydös!






Helan och Halvan, eli Ohukainen ja Paksukainen, elokuvajuliste! Mahtavaa! Ja miten vanha! Alareunassa on teksti "Borås Kliché & Litografiska AB" joka on ruotsalainen vanha painotalo, ymmärsin että nimi olisi vaihdettu toiseksi vuonna 1933. Julisteen koko on 70x100.





Ja kuten ostoskanavalla sanotaan; "Eikä siinä vielä kaikki!"

Helan och Halvan- julisteen sisällä oli rullalla toinen juliste. Vaikutti siltä että edes myyjä ei ollut tiennyt sen olemassa olosta. Se on ilmeisesti jokin opetusjuliste kääpälajeista. Alareunassa lukee "Tilgmannin kivipaino, Helsinki" Tämäkin juliste on siis oikeasti vanha. Ja todella hyväkuntoinen, ihan muutama ryppy siihen on ajan saatossa tullut ja yhdestä kohdasta vähän saanut osumaa.







Kuvat eivät nyt ole kauhean suunniteltuja ja aseteltuja, näpsin kuvat vain kun olen niin täpinöissäni näistä! Kehykset täytyy hankkia ja sitten alkaa miettiä mihin nämä oikein sijottaisin? Uskomaton tuuri, eikö vain?



torstai 25. helmikuuta 2016

Meidän makuuhuone.

Styleroomin sisustushaasteen innoittamana sain vihdoin minun ja mieheni makuuhuoneen laitettua kuvauskuntoon.

Ostaessamme talon huoneessa oli tehosteseinällä tummanlila kukkatapetti ja muut seinät vaaleanpunaiseksi maalatut, eli ihan hirrrveän romanttiset.


Alkuun oli pakko sopeutua, ja jonkun aikaa niillä mentiinkin. En muista milloin, mutta on siitä jo aikaa kun tapetti sai lähteä ja maalasin kaikki seinät valkoiseksi.
Vihdoin sain huoneeseen haluamaasi ilmettä ja luonnetta, lopputuloksen ollessa tällainen.





No joo, vähän hienosäätöä uupuu vielä, pitäis saada seinään kiinni sinne kuuluvat kyltit ja muu rekvisiitta. Rekvisiittaa ja muuta täytettä huone nimittäin kaipaa ollessaan pinta-alaltaan 20-25m2, en ole mitannut,  ettei näytä liian valjulta ja tyhjältä. Toisaalta on kiva että kerrankin on tilaa ympärillä.

Kierrätyksen tulos on tämäkin sisustus.

Matot, villamatot, ovat isoisoäitini peruja. Alkuperää en tiedä mutta saattavat olla ulkomailtakin peräisin, esiäitini kun on melkoinen maailmanmatkaaja. Matoissa ei ole hapsuja oikeastaan mitään jäljellä, mutta se kertoo vain siitä kuinka ahkerasti ne ovat olleet käytössä.

Yöpöydät ostin joskus huudosta vitosella ja maalasin valkoiseksi.  Vetimet vaihdoin.

Sängyn päädyssä oleva vanha ovi löytyi mummini synnyinkodin navetasta.

Lamput yöpöydillä on kirpparilta, ne pitäisi ehkä ruuvata seinälle.

Lehmäntalja on tori.fistä. Päiväpeittoa käytämme harvakseltaan joten se ajaa asian hyvin. Sitäpaitsi kivaa päiväpeittoa ei ole tullut vastaan.




Vanha lipasto on taasen mieheni isoäidiltä ja on kulkenut aina matkassa. 

Ikkunanpokat face-kirpparilta vitosella. Niihin voi varastoida kaikkea tarpeellista. 

Peili ja kuppi koruille, nekin kirpparilta. Huoh. Alkaa käymään yksitoikkoiseksi.
Parempi lopettaa tähän.



Itse ihan tykkään lopputuloksesta. Mitä mieltä Sinä olet?


maanantai 8. helmikuuta 2016

Kirpputorilta terveisiä.

Ihana kevät tekee tuloaan, maljakossa taas uusi kimppu tulppaaneja. Ei haittaa vaikka ulkona sataa räntää kuin Esterin juuri sieltä. Tällä hetkellä se sataa näköjään vaakasuoraan. Nice.



Valkoisten tulppaanien joukkoon oli päässyt  yksi joka halusi eroittua joukosta hempeän vaaleanpunaisena. Erikoisen piristävää mielestäni.

Olen käynyt kiertelemässä lähiaikoina tosi paljon kirppareita, on käynyt melkein jo työstä. Onneksi on joitain ihanuuksia jäänyt haaviinkin, joten muutaman kuvan laitan esille.

Kivat käsintehdyt shakkilaudan ja nappulat löysin ensimmäisenä, tarkoitus on ehkä sijoittaa nämä tällähetkellä remontin alla olevaan lasten "viihdehuoneeseen" , mutta sopivat ne itseasiassa tuohonkin ihan näppärästi. Ei kyllä tainnut veistäjä päästä tuntipalkoille tällä kaupalla.





Kaiken maailman kippoja ja kuppeja myös tarttui mukaan, ihan muutamasta viitsin ottaa kuvia, varsinaisia huippulöytöjä en tehnyt (ai niin,, paitsi Steltonin termarin) mutta ihan kivoja käyttöesineitä kylläkin. Osa Arabiaa ja osa ei. Arabian keittolautaset tuli mukaan 20cnt kappale ja  ne meni suoraan käyttöön. 




Riihimäen purkit löytyivät kaikki eri kirpputoreilta, oliskohan ollut yhteensä n. 5 euroa. 


Hauskin ostos oli tämä vanha liukuri, eli taivutettu vanerinpala. Joku radikaali oli hienosti kirjoittanut nimensäkin siihen. Ajattelin kyllä vähän raaputella ja lakata uudestaan tämän, onhan se  aika anarkistinen tuon tekstin kanssakin. Tulikohan Siskosta juppi, hippi vai punkkari?  




lauantai 14. marraskuuta 2015

Joulua kohti.

Ajatukset suuntautuvat jo jouluun ja yllättävästi kirpparikierroksilla on tarttunut mukaan jouluhenkisiä tavaroita, tavaroita joihin en muuhun vuoden aikaan kiinnittäisi huomiota.

Mikä se onkaan se jouluntaika, joka saa ihmisen pois lestistään ja ihan höperöksi?

Ensimmäinen "löytöni " oli vanha ja karmeassa kunnossa oleva alpakka(?)vati. Ihanan perinteinen ja romanttinen!

Kuvassa ennen puhdistusta.
 Katseeni kiinnittyi ihan mielivaltaisesti myös jouluisiin kankaisiin sekä liinoihin ja verhoihin, muutama tarttui myös mukaan. Kävin kiskaisemassa myös tuija-paran mukaan kuvaan takapihalta, parempien havukasvien puutteessa.



Jotenkin tuo mummolafiilis lämmittää näin joulun alla.

Vähän eri tyyliin löysin myös kankaita, ehkä ne päätyvät verhoiksi jossain vaiheessa..?

Tavoitteenani oli löytää myös "roskille" eli manteleille ja rusinoille joku kiva kipponen, ja sehän löytyi. En tiedä miksi mutta kiposta tuli vahvasti joku lapsuudenmuisto mieleen. Kotona huomasin sen olevan Riihimäen tuotantoa.

Etsin myös vanhaa kirjaa joulukorttiaskarteluihin ja löysinkin Kodin keittiötieto- kirjan. Aloin jo miettimään raaskiinko sittenkään laittaa sitä silpuksi, ihan päteviä vinkkejä siinä näytti olevan.

Ehdoton suosikkini on myös Aalto-piparkakkumuotti, tällaisen Aalto fanin unelma :)




Kynttilän jalat kuuluvat tietysti myös jouluun, nämä puiset hankin kuitenkin ehkä jo viime keväänä?



Ja sitten se paras osuus ja salaisuus, eli kaikki nämä ostokset olivat joko kaksi ekeä tai alle, eli kukkarokin kiittää ja kumartaa. Joulun odotus alkakoon.