lauantai 12. maaliskuuta 2016

Löytojä ja yllätyksiä!




Eilinen päivä valkeni synkkänä ja tuntui muutenkin että kaikki olivat nousseet vasemmalla jalalla sängystään. Onneksi oli vapaapäivä. Päätin, että parempi lähteä vähän tuulettumaan sillä aikaa kun lapset ovat kouluissaan. Arvatkaa kannattiko?

Päätin lähteä eri suuntaan kuin yleensä, tutustumaan pariin kirpputoriin jossa en ole aikaisemmin käynyt ( tai toisessa kerran mutta pikaisesti vain) niiden aukioloaikojen meidän aikatauluihin sopimattomuuden vuoksi.






Ensimmäinen kirpputori oli todella siisti, samassa tilassa toimii myös sisustuskauppa ja kahvila, ja ihmisiä tuntui olevan paljon liikenteessä. Mukaani tarttui eriparisia, sinisävyisiä vanhoja Arabian astioita (ja myös ei Arabiaa), joita olen tiedostamatta alkanut haalimaan. Eräs vanhempi herrasmies tuli pilke silmäkulmassaan kyselemään eikö pitäisi olla kaksi kahvikuppia eikä vain yksi ;)

Toinen kirpputori oli vanhassa hallissa ja ensivaikutemaltaan ei niin siisti kuin ensimmäinen. Mutta tavara oli hyvää. Ja sitä oli paljon. Myös täältä tarttui mukaani Arabiaa ja sitten tosi kivat leivoshaarukat. Nämä astiat ja välineet tulevat ihan käyttöön, sitten kun on mökki joskus valmiina. Pakkasin ne jo pahvilaatikkoon odottamaan.







Huomasin myös rullalla olevan vanhan paperijulisteen tai mainoksen. Paperi oli niin haurasta etten viitsinyt sitä sen enempää availla sitä vaan päätin ottaa sen halvan hinnan takia ja tutkia enemmän kotona. Ja kotona siitä kuoriutui vallan mainio löydös!






Helan och Halvan, eli Ohukainen ja Paksukainen, elokuvajuliste! Mahtavaa! Ja miten vanha! Alareunassa on teksti "Borås Kliché & Litografiska AB" joka on ruotsalainen vanha painotalo, ymmärsin että nimi olisi vaihdettu toiseksi vuonna 1933. Julisteen koko on 70x100.





Ja kuten ostoskanavalla sanotaan; "Eikä siinä vielä kaikki!"

Helan och Halvan- julisteen sisällä oli rullalla toinen juliste. Vaikutti siltä että edes myyjä ei ollut tiennyt sen olemassa olosta. Se on ilmeisesti jokin opetusjuliste kääpälajeista. Alareunassa lukee "Tilgmannin kivipaino, Helsinki" Tämäkin juliste on siis oikeasti vanha. Ja todella hyväkuntoinen, ihan muutama ryppy siihen on ajan saatossa tullut ja yhdestä kohdasta vähän saanut osumaa.







Kuvat eivät nyt ole kauhean suunniteltuja ja aseteltuja, näpsin kuvat vain kun olen niin täpinöissäni näistä! Kehykset täytyy hankkia ja sitten alkaa miettiä mihin nämä oikein sijottaisin? Uskomaton tuuri, eikö vain?



keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Romua kiitos.



Joissain blogeissa on puhuttu "omasta tyylistä", ja siitä kuinka sen löytää ja kuinka mieli muuttuukin ajan kanssa. Omaa tyyliäni olen myös etsinyt ja nyt yhden elämän virstanpylvään lähestyessä uskon pikkuhiljaa löytäneeni sen. Ainakin tyylin joka sopii tähän elämäntilanteeseen.






  




Trendejä on ollut jo monenlaisia tänä aikana kun olen omaa huushollia pitänyt, useaan olen myös lähtenyt mukaan. Olen myös huomannut että trendit vaihtuvat nopeasti,  joten noin kerran vuoteen saisi laittaa koko sisustuksen uusiksi jos mielii siellä aallonharjalla ratsastaa.

Nyt kun asumme semi-uudessa talossa, joutuu vähän kikkailemaan että saa jonkun järjen pidettyä sisustamisessa.  Materiaalit ovat (valitettavasti)  kuitenkin uusia, joten vaikka kuinka haluaisin kodin näyttävän satavuotta vanhalta hirsitalolta, se ei sitä kuitenkaan ole eikä tule.


        


    





Alunalkaen en pitänyt käytetyistä ja kierrätetyistä tavaroista, nykyään en muuta huolisi ellei ole pakko. Pidän ajan patinasta varsinkin metallissa,  ja mitä ruosteisempi sitä parempi.
Rappioromanttinen voisi kuvailla tyyliäni, ilman sitä romanttista. En ole kovin romanttinen tyyppi, pelkkä rappio kelpaa hyvin.

Välillä ihan hävettää minkälaista romua tulee kotiin kannettua. Välillä ostokset täytyy piilottaa ja laittaa esille kuin ne olisi ollut siinä jo pitkään.

Luulen, että lähipiirissäni minua aletaan pitämään outona ennenpitkää. Onneksi voin vedota sukuvikaan, ainakin hamstraamisen suhteen.





Ja hei, olenhan minä saanut jotain valmiiksikin! 
Ne tuolit (KLIK), jotka olivat siinä kunnossa ettei muuta kuin maalia pintaan, ovat nyt väliaikaisesti keittiössämme kahden pinnatuolin kaverina keittiönpöydän ääressä. 


















torstai 25. helmikuuta 2016

Meidän makuuhuone.

Styleroomin sisustushaasteen innoittamana sain vihdoin minun ja mieheni makuuhuoneen laitettua kuvauskuntoon.

Ostaessamme talon huoneessa oli tehosteseinällä tummanlila kukkatapetti ja muut seinät vaaleanpunaiseksi maalatut, eli ihan hirrrveän romanttiset.


Alkuun oli pakko sopeutua, ja jonkun aikaa niillä mentiinkin. En muista milloin, mutta on siitä jo aikaa kun tapetti sai lähteä ja maalasin kaikki seinät valkoiseksi.
Vihdoin sain huoneeseen haluamaasi ilmettä ja luonnetta, lopputuloksen ollessa tällainen.





No joo, vähän hienosäätöä uupuu vielä, pitäis saada seinään kiinni sinne kuuluvat kyltit ja muu rekvisiitta. Rekvisiittaa ja muuta täytettä huone nimittäin kaipaa ollessaan pinta-alaltaan 20-25m2, en ole mitannut,  ettei näytä liian valjulta ja tyhjältä. Toisaalta on kiva että kerrankin on tilaa ympärillä.

Kierrätyksen tulos on tämäkin sisustus.

Matot, villamatot, ovat isoisoäitini peruja. Alkuperää en tiedä mutta saattavat olla ulkomailtakin peräisin, esiäitini kun on melkoinen maailmanmatkaaja. Matoissa ei ole hapsuja oikeastaan mitään jäljellä, mutta se kertoo vain siitä kuinka ahkerasti ne ovat olleet käytössä.

Yöpöydät ostin joskus huudosta vitosella ja maalasin valkoiseksi.  Vetimet vaihdoin.

Sängyn päädyssä oleva vanha ovi löytyi mummini synnyinkodin navetasta.

Lamput yöpöydillä on kirpparilta, ne pitäisi ehkä ruuvata seinälle.

Lehmäntalja on tori.fistä. Päiväpeittoa käytämme harvakseltaan joten se ajaa asian hyvin. Sitäpaitsi kivaa päiväpeittoa ei ole tullut vastaan.




Vanha lipasto on taasen mieheni isoäidiltä ja on kulkenut aina matkassa. 

Ikkunanpokat face-kirpparilta vitosella. Niihin voi varastoida kaikkea tarpeellista. 

Peili ja kuppi koruille, nekin kirpparilta. Huoh. Alkaa käymään yksitoikkoiseksi.
Parempi lopettaa tähän.



Itse ihan tykkään lopputuloksesta. Mitä mieltä Sinä olet?


perjantai 19. helmikuuta 2016

Uudistuksia Blogissa.

Hip hei, Mustajoella löytyy nyt myös Instasta! (@mustajoella)

Käytän omassa elämässä myös paljon instagram sen helppouden vuoksi, joten tuntui luonnolliselta luoda myös oma tunnus tälle toiminnalle.






Instagramiin on mielestäni helpompi laittaa sellaisia "epävirallisia"  kuvia ja myös kauniita asioita ja hetkiä sillä hetkellä kun sellaista tulee vastaan.


Samalla jouduin muokkaamaan blogin ulkomuotoa, enkä nyt ole varma miten vanhat kuvat ja tekstit sopeutuivat muutokseen (olen vähän köpö näissä jutuissa).  Eli, jos kohdallasi osuu jokin räikeä epäkohta blogissa, voisitko ystävällisesti mainita siitä niin osaan korjata asian?




torstai 18. helmikuuta 2016

Keittiö.



Tervetuloa kierrokselle keittiöömme!



   



Keittiö. Keittiö on talon sydän. 

Keittiössä vietän ehdottomasti eniten aikaani. 
Kotona aamu alkaa aamukahvia juoden keittiönpöydän ääressä. Selailen puhelinta keittiössä. Herätän lapset ja raahaan heidät keittiöön heräilemään. Ruokin koiran. Lapset syövät aamupalaa. Haen lapsille vatteita jotka he pukevat keittiössä. Jos en lähde aamulla töihin, palaan lasten kouluun viennin jälkeen takaisin keittiönpöydän ääreen aamupalalle. Aloitan siivouksen keittiöstä. Välillä saatan istua läppärin kanssa, Laitan ruokaa. Haen lapset ja läksyt tehdään keittiönpöydällä. Syödään. Lähden töihin, keittiöön. Palaan töistä ja rauhoitun keittiössä päivän tapahtumista. En sentään nuku keittiössä, en ainakaan vielä! 




Tämä puoli keittiöstämme ei ainakaan omaa silmää hivele, tai sitten olen vain niin kyllästynyt. Suureen remonttiin ei ole rahkeita, mutta jotain pientä voisi ehkä keksiä...
Kodinkoneita pitäisi vaihtaa ainakin ja välitilan laatoitus on aika kaukana siitä mitä itse olisin valinnut. Siihen minulla on jo pieni ideanpoikainen kasvamassa, odottamassa oikeaa hetkeä. Kaapin oville ei nyt tällä hetkellä voi mitään... 






Toisesta suunnasta keittiö onkin erinäköinen, tuo on se osio joka on "omaa käsialaa", keittiön kiinteät kalusteet kun sattuivat olemaan jo silloin kun ostimme talon eikä niihin ole kajottu sen enempää. 
Takana olevan tarjoiluvaunun olen hankkinut käytettynä ja maalannut sen valkoiseksi. Ihan näppärä säilytystilana ja eksyneiden tavaroiden kokoontumispaikkana... 
Tuo hyllykkö on kasattu ihan liimapuulevystä ja kannakkeista, tykkään siitä ideana ja aikaisemmin olen myös virittänyt tietokonehuoneesen vastaavanlaisen. Hyllyillä on vaihteleva kollaasi tavaroita ja yleensä myös hedelmiä ja muuta vastaavaa. Tänään oli hedelmät käynyt vähiin, onneksi oli myös vanhoja kuvia jemmassa :)



Jemmakuva...






Keittiönpöydästä olinkin jo kertonut aiemmassa postauksessa, sen pääset lukemaan tästä.







Lampun olen löytänyt kirppikseltä, se on Ornon Limppu- valaisin jonka on suunnitellut Heikki Turunen. 

Keittiön kaikki pikkusälä on hyvin pitkälti myös kirpparilöytöjä. Pyrin siihen että tavaroilla on myös käyttö tarkoitus ja pelkät koriste esineet olisivat minimissä. Toki joukkoon mahtuu myös vain kaunistuksia, kuten tuo hauska sieni joka kurkkii touhujamme hyllyn reunalta. Purkeissa on näppärä säilyttää pattereita ja kolikoita ja sen semmoista pikku tavaraa.



 








Mikä tila on sinusta teidän kodin sydän? Onko teidän keittiö sellainen kuin haluaisit? Mitä muuttaisit?


tiistai 16. helmikuuta 2016

Vähän retro.

Huh heijaa, viikonlopun olin ahkeroimassa "mökillä" ja välillä on töissäkin käytävä, joten näin yö myöhällä saan päivitellä blogia sitten.





Lastenhuone, jolle täytyy keksiä joku järkevä kutsumanimi, on sitä myöden valmis että tapetti takaseinältä puuttuu ja yleensäkkään seinille en ole saanut vielä mitään ripustettua. Tavaroiden paikat varmmasti muotoutuvat pikkuhiljaa ja jatkuva lelukaaos on taattua, kuvatkin piti ottaa nopeasti ennen kuin lapset tulivat kotiin. Tällainen siitä sitten tuli!






Kuvissa huone muuten näyttää aika värikkäältä ja sekamelskalta, vaikka oikeasti tuntuu vielä aika steriililtä? Jännä. 

Suurin osa tekstiileistä oli huoneessa jo aikaisemmin, ja määrittelivät värimaailmaa pitkälti. Turkoosi ja vaaleanpunainen näkyvät vahvasti, nyt pakkaa tuli sekoittamaan viininpunainen vinyylipäällysteinen sohva seitkytluvulta.






Ainut "uusi" hankinta oli senkki telkkarin alle. Sinne sai kivasti lautapelit piiloon ja laatikoihin kaukosäätimet ja muut.
Sohva on ollut varastossamme pari vuotta ja sitä ennen jossain mökin varastossa vuosia, mutta nyt sille löytyi sopiva paikka! 
Muita huonekaluja olen haalinut muualta talosta ja tosiaan jotkut ovat aikaisemminkin olleet tässä huoneessa. 
Tuo itämaistyyppinen matto villamatto löytyi aikaisemmin kirpparilta edullisesti, ihan kiva mielestäni.
Yhdellä seinustalla on leluille tarkoitettu iso avohylly, joka ei välttämättää ole kaunistus, mutta ajaa asiansa säilytystilana. 





Tämä sohvan takana oleva seinä saa päällen vielä tapetin kunhan olen ensin tarkkaan pohtinut minkälaisen tapetin siihen laittaisi. Joku yksinkertainen ja mitäänsanomaton. Graafinen. Mustavalkoinen.  Ykkössuosikki on tällä hetkellä Ferm Livingin Grid-tapetti, koska se sopisi mielestäni täydellisesti (eikö vain?). 


Grid- tapetti. Kuva lainattu netistä.




Tapetointi on onneksi helppo tehdä vain vähän kalusteita siirtämällä sitten kun sen aika on. Vielä olisi toinen lastenhuone kauheine tapetteineen odottamassa, katsotaan jos inspiraatio riittäisi siihen tässä parin viikon sisällä. On se vaan kiva kun on vähän projektia eikä vain tylsää tallaamista. 

"Jos kuitenkin kaikki keskenjääneet projektit laitettais ensin valmiiksi?   No jos ei."