Vähän retro.

Huh heijaa, viikonlopun olin ahkeroimassa "mökillä" ja välillä on töissäkin käytävä, joten näin yö myöhällä saan päivitellä blogia sitten.

Lastenhuone, jolle täytyy keksiä joku järkevä kutsumanimi, on sitä myöden valmis että tapetti takaseinältä puuttuu ja yleensäkkään seinille en ole saanut vielä mitään ripustettua. Tavaroiden paikat varmmasti muotoutuvat pikkuhiljaa ja jatkuva lelukaaos on taattua, kuvatkin piti ottaa nopeasti ennen kuin lapset tulivat kotiin. Tällainen siitä sitten tuli!

Kuvissa huone muuten näyttää aika värikkäältä ja sekamelskalta, vaikka oikeasti tuntuu vielä aika steriililtä? Jännä. 

Suurin osa tekstiileistä oli huoneessa jo aikaisemmin, ja määrittelivät värimaailmaa pitkälti. Turkoosi ja vaaleanpunainen näkyvät vahvasti, nyt pakkaa tuli sekoittamaan viininpunainen vinyylipäällysteinen sohva seitkytluvulta.

Ainut "uusi" hankinta oli senkki telkkarin alle. Sinne sai kivasti lautapelit piiloon ja laatikoihin kaukosäätimet ja muut.

Sohva on ollut varastossamme pari vuotta ja sitä ennen jossain mökin varastossa vuosia, mutta nyt sille löytyi sopiva paikka! 

Muita huonekaluja olen haalinut muualta talosta ja tosiaan jotkut ovat aikaisemminkin olleet tässä huoneessa. 

Tuo itämaistyyppinen matto villamatto löytyi aikaisemmin kirpparilta edullisesti, ihan kiva mielestäni.

Yhdellä seinustalla on leluille tarkoitettu iso avohylly, joka ei välttämättää ole kaunistus, mutta ajaa asiansa säilytystilana. 

Tämä sohvan takana oleva seinä saa päällen vielä tapetin kunhan olen ensin tarkkaan pohtinut minkälaisen tapetin siihen laittaisi. Joku yksinkertainen ja mitäänsanomaton. Graafinen. Mustavalkoinen.  Ykkössuosikki on tällä hetkellä Ferm Livingin Grid-tapetti, koska se sopisi mielestäni täydellisesti (eikö vain?). 

Grid- tapetti. Kuva lainattu netistä.

Tapetointi on onneksi helppo tehdä vain vähän kalusteita siirtämällä sitten kun sen aika on. Vielä olisi toinen lastenhuone kauheine tapetteineen odottamassa, katsotaan jos inspiraatio riittäisi siihen tässä parin viikon sisällä. On se vaan kiva kun on vähän projektia eikä vain tylsää tallaamista. 

"Jos kuitenkin kaikki keskenjääneet projektit laitettais ensin valmiiksi?   No jos ei."

Pintaremonttia.

No niin, pieni freesaus yhteen makkariin on nyt tehty.
Lähtö tilanne oli se, että meillä oli lapsilla omat huoneet, jotka vaihdettiin yhdeksi nukkumatilaksi, eli nukkumahuoneeksi ja leikeille ja muulle viihteelle tarkoitetuksi huoneeksi.

Molemmat tilat kaipasivat freesausta, nyt ensin oli vuorossa leikkimähuone.


Huoneessa oli ihana vaaleanpunainen tapetti jossa oli ruusuja ja jotain kaunokirjoitusta. Aika hattarainen. Tapetti sai lähteä ja onneksi irtosi aika hyvin, oli minulla myös lapsityövoimaa apuna näppärine käsineen. Oletan, että seinät ovat jotenkin valmiiksi tapetoituja jo siinä vaiheessa kun talo kasataan (?). En ole varma mutta työn jälki on sen mukaista ja levyjä ei ole pahemmin paikkailtu ennen tapettia. Aika paljon saa pakkelia kulumaan ennen kuin voi suunnitellakaan maalausta.

Oikeanpuoleisesta kuvasta näkyy paikkauksen tarve; naulankantoja ja reikiä on tosi tiheästi. Yhden seinän (sen suurimman) jätin paikkaamatta, sillä sille on tarkoitus tulla tapetti. Halusin huoneen kuitenkin käyttökuntoon joten maalasin seinän vain kertaalleen. 

Jäljellä on vielä hauskin eli ns. sisustusosio, vielä huone on kovin steriili kun seinillä ei ole mitään ja tavarat eivät ole löytäneet vielä paikkaansa.  Koitan tänään vielä saada kuvia koko huoneesta :) 

Linssiludellekin muutos ilmeisestikin kelpasi. Hän pyöri jaloissa kokoajan kun yritin ottaa valokuvia, sillä tuloksella että joka kuvassa oli nokka tai hännänpää 

Vähän jo itseänikin jännittää lopputulos, sisustuksen väritys on nimittäin vähintäänkin mielenkiintoinen.

Arvaatko jo mitä värejä sisustukseen tulee?

Kirpputorilta terveisiä.

Ihana kevät tekee tuloaan, maljakossa taas uusi kimppu tulppaaneja. Ei haittaa vaikka ulkona sataa räntää kuin Esterin juuri sieltä. Tällä hetkellä se sataa näköjään vaakasuoraan. Nice.

Valkoisten tulppaanien joukkoon oli päässyt  yksi joka halusi eroittua joukosta hempeän vaaleanpunaisena. Erikoisen piristävää mielestäni.

Olen käynyt kiertelemässä lähiaikoina tosi paljon kirppareita, on käynyt melkein jo työstä. Onneksi on joitain ihanuuksia jäänyt haaviinkin, joten muutaman kuvan laitan esille.

Kivat käsintehdyt shakkilaudan ja nappulat löysin ensimmäisenä, tarkoitus on ehkä sijoittaa nämä tällähetkellä remontin alla olevaan lasten "viihdehuoneeseen" , mutta sopivat ne itseasiassa tuohonkin ihan näppärästi. Ei kyllä tainnut veistäjä päästä tuntipalkoille tällä kaupalla.

Kaiken maailman kippoja ja kuppeja myös tarttui mukaan, ihan muutamasta viitsin ottaa kuvia, varsinaisia huippulöytöjä en tehnyt (ai niin,, paitsi Steltonin termarin) mutta ihan kivoja käyttöesineitä kylläkin. Osa Arabiaa ja osa ei. Arabian keittolautaset tuli mukaan 20cnt kappale ja  ne meni suoraan käyttöön. 

Riihimäen purkit löytyivät kaikki eri kirpputoreilta, oliskohan ollut yhteensä n. 5 euroa. 

Hauskin ostos oli tämä vanha liukuri, eli taivutettu vanerinpala. Joku radikaali oli hienosti kirjoittanut nimensäkin siihen. Ajattelin kyllä vähän raaputella ja lakata uudestaan tämän, onhan se  aika anarkistinen tuon tekstin kanssakin. Tulikohan Siskosta juppi, hippi vai punkkari?  

Ukin pöytä.

Hauskaa kun päivä pitenee ja mielikin virittäytyy jo kevääseen. Ihan eritavalla löytyy  energiaa kun vielä kuukausi sitten. 

Nyt on monta projektia yhtäaikaa päällä, katsotaan tuleeko yhdestäkään valmista!

Jossain blogissa kysyttiin kirjoittajalta mikä on hänen tärkein ts. lempiesineensä / tavaransa / huonekalunsa?

Vastaus oli mielestäni ehdottomasti kummastuttava. 

Lempiesinettä ei ollut, hän ei luonut tunnesidettä materiaan. 

Aloin miettimään oliko itselläni jokin esine tai huonekalu josta en ikimaailmassa luopuisi tai mikä on tärkein. Vaikka olen luonut tunnesiteen moneen (liian moneen) tavaraan, ei silti tarvinnut kauaa miettiä. Ehdottomasti keittiönpöytä.

Keittiönpöytä on ukkini tehnyt ilmeisesti koulussa puutöissä. Pohjassa lukee että pöytä on tehty 1954, eli ukki oli noin neljätoista nikkaroidessaan  pöydän. 

Paljon on vettä virrannut ja pöydästä se näkyy, mutta mielestäni kuuluukin näkyä. Kulmista paistaa vanhat maalikerrokset ja paikoittain maali on huonostikin lohkeillut, mutta silti olen välillä entrannut vain pöydän pintaa kalustemaalilla. 

Hauskinta pöydässä on sen alapinta. Ennenvanhaan kun ei ollut telkkareita ja mobiililaitteista puhumattakaan, lapset ovat kai tykänneet leikkiä pöydän alla ja kirjoitella ja piirrellä sen alapintaan. "xxx was here" tyyppisiä kirjoituksia on allekirjoittanut niin ukkini veljineen kuin myös seuraavaa sukupolvea oleva isäni. 

 

Mikä on sinulle tärkein esine tai  asia?

Haaveita.

Tällä hetkellä en ihan tiedä mihin suuntaan lähteä haaveiden ja unelmien kanssa.

Sen tiedän että joskus ne tulevat toteutumaan, sen verran voimakkaasti veri vetää sinne suuntaan, mutta aikataulullisesti ei välttämättä niin nopeasti kuin haluaisin. 

Laitan kuvatulvan, sillä niinkuin tiedetään, yksi kuva kertoo enemmän kuin... 

Tässä siis muutama tuhatta sanaa:

Kyseessä on siis 1904 rakenettu "sukutilani", josta aion kunnostaa oleskelukelpoisen kesäpaikan.

Tai ainakin haaveissa on. 

Tai ainakin on ollut. 

Projekteja.

Joulu meni, vuosi vaihtui ja loppiainenkin oli jo.  Ja samoin kohta loma on ohi.
Lomalle olin suunnitellut muutaman entisöinti projektin loppuun saattamista, mutta vähän nyt näyttää siltä että valmista ei tule. Ihan vaan siksikin etten osaa päättää minkälaisen lopputuloksen haluaisin.

Joku onnellinen on joskus maalannut itse näiden tuolien pinnat sekä jalat valkoiseksi, alunperin olleet mitä ilmeisemmin kokonaan puun väriset. Alunperin olin innostunut maalaamaan pinnat ja jalat mustaksi, niin kuin näitä perinteisesti on tottunut näkemään, mutta nyt alkaa vaakakupissa painamaan myös tuo luonnollinen väri...

Aikamoinen rapsuttaminen näissä tuoleissa on, yhteensä näitä on puoli tusinaa (6) ja jokainen ottaa, tai on ainakin ottanut nelisen tuntia putsata. Pääsääntöisesti olen siklannut ja viimeistellyt hiomapaperilla, jälkikäteen oisi ehkä jollain myrkyllä saanut maalin kätevämmin irti.

Eipä ole turhan tarkka ollut maalari...

Yllättäen sain myös toiset tuolit entrattavaksi. Nämä on jo siinä kunnossa että puunvärille jättäminen ei onnistu. Onneksi sitä mustaa maalia jo löytyy, joten sillä sitten vetelen ainakin nämä kaksi.

Joulu.

Jouluaatto on huomenna. Olin suunnitellut jouluna tekeväni vaikka minkälaista asiaa, ja olin myös suunnitellut että tänä vuonna ehdin valmistautumaan ajoissa, pakkanen täyteen jouluruokia, leivonnaisia. Itse tehtyjä joulutervehdyksiä, sinappia ja hillokkeita.
Hups.






Kolme päivää sitten kävin ostamassa jouluruoat,  lahjat, kaikki. Eli se siitä.

No, ei myöskään ykkösasia ole ollut tämän blogin kirjoittaminen, muutaman kuvan olen muistanut napsaista sieltä täältä.

Tunnelmallista joulua, ystäväiseni!